Urdu
Urdu (اردو), tunnetaan myös puhujien keskuudessa nimellä لشکری, lashkarina, on hindustanin kielen persianisoitu muoto. Urdu on puhujamäärältään suuri kieli ja sillä on tärkeä asema etenkin Pakistanissa, jossa suurin osa ei-urdunkielisestä kansasta osaa sitä toisena tai kolmantena kielenä.
Urdun kielen nimi on peräisin turkkilaiskielten sanasta ordu, joka tarkoittaa "leiriä" tai "armeijaa". Se on lainautunut turkin kielen kautta eurooppalaisiin kieliin, esim. saksaan ja englantiin, muodossa horde ja merkityksessä "ihmisjoukkio", "barbaarilauma" tai "sotajoukko". Intiassa sanalla tarkoitettiin sotilasleiriä. Urdu on siis "sotilasleirin kieli", joka on syntynyt Intian sankritista kehittyneiden prakritien, kansanmurteiden, lainatessa uusia aineksia mogulivalloittajien ja näiden sotajoukkojen maahan tuomista kielistä (turkkilaiskielet, persia ja arabia).
Urdu ja hindi ovat hindustanin kielen kaksi eri standardia. Useimmat urdua äidinkielenään puhuvat ymmärtävät hindin arkikieltä vaivatta ja päinvastoin. Kirjakielen ymmärtämisessä kummallakin ryhmällä on vaikeuksia, sillä hindiä kirjoitetaan devanāgarī-aakkosin, kun taas urdun aakkosto on kehitetty arabialaisesta kirjaimistosta. Lisäksi sivistyssanat hindiin lainataan sanskritista, kun taas urduun lähinnä persiasta ja arabiasta. Kieliopiltaan hindi ja urdu ovat käytännössä täysin yhtenevät.
Urdun kielen nimi on peräisin turkkilaiskielten sanasta ordu, joka tarkoittaa "leiriä" tai "armeijaa". Se on lainautunut turkin kielen kautta eurooppalaisiin kieliin, esim. saksaan ja englantiin, muodossa horde ja merkityksessä "ihmisjoukkio", "barbaarilauma" tai "sotajoukko". Intiassa sanalla tarkoitettiin sotilasleiriä. Urdu on siis "sotilasleirin kieli", joka on syntynyt Intian sankritista kehittyneiden prakritien, kansanmurteiden, lainatessa uusia aineksia mogulivalloittajien ja näiden sotajoukkojen maahan tuomista kielistä (turkkilaiskielet, persia ja arabia).
Urdu ja hindi ovat hindustanin kielen kaksi eri standardia. Useimmat urdua äidinkielenään puhuvat ymmärtävät hindin arkikieltä vaivatta ja päinvastoin. Kirjakielen ymmärtämisessä kummallakin ryhmällä on vaikeuksia, sillä hindiä kirjoitetaan devanāgarī-aakkosin, kun taas urdun aakkosto on kehitetty arabialaisesta kirjaimistosta. Lisäksi sivistyssanat hindiin lainataan sanskritista, kun taas urduun lähinnä persiasta ja arabiasta. Kieliopiltaan hindi ja urdu ovat käytännössä täysin yhtenevät.
Maa (alue)
-
Bahrain
Bahrainin valtio sijaitsee pienellä saarella Persianlahdella. Kuningas Fahdin pengertie yhdistää Bahrainin Saudi-Arabiaan ja toinen, pidempi silta Qatariin on suunnitteilla. Bahrainilla on maarajaa Saudi-Arabian kanssa pienellä Passport Islandin saarella. -
Intia
Intiassa on 29 osavaltiota ja seitsemän muuta niihin rinnastettavaa aluetta. Intiassa puhutaan satoja kieliä. Intiassa on 16 virallista kieltä, joista hindiä ja englantia käytetään yleisimmin. Britannian hallinnon päätyttyä hinduenemmistöinen Intia ja muslimienemmistöinen Pakistan itsenäistyivät 1947. Vuonna 1971 Bangladesh irtosi Pakistanista. Intia on ydinasevaltio. Intia on käynyt sotia Pakistania vastaan. -
Oman
Wadi Shab. -
Pakistan
Pakistan on väkiluvultaan maailman viidenneksi suurin maa ja yksi ydinasemaista. Pakistanissa on maailman toiseksi suurin muslimiväestö. Pakistan syntyi, koska muslimit halusivat islamilaisen valtion Intian niemimaalle ja eroon itsenäistyvästä Intiasta. Pakistan on sen jälkeen ollut useissa konflikteissa hinduenemmistöisen Intian kanssa. -
Yhdistyneet arabiemiirikunnat
Arabiemiirikunnat on historiansa aikana kuulunut muun muassa Persian sassanidien, Portugalin ja Osmanien valtakunnan vaikutuspiiriin. 1800-luvun lopulta lähtien se oli Brittiläisen imperiumin alainen protektoraatti, kunnes kuusi alueen šeikkikunnista yhdistyi ja perusti itsenäisen valtion vuonna 1971. Nykyään Arabiemiirikunnilla on muista arabimaista poiketen suhteellisen vahva ja monipuolinen talous, joka on suuntautunut öljyn ja maakaasun lisäksi kauppaan ja matkailuun. Valtaosa maan asukkaista on muslimeja, ja islam on vaikuttanut merkittävästi sen kulttuuriin.