Valkovenäjän kieli
Valkovenäjä (белару́ская мо́ва, belaruskaja mova) on itäslaavilainen kieli, jota puhutaan Valko-Venäjällä ja sen ympäristössä.
Valkovenäjää kirjoitetaan kyrillisillä kirjaimilla. Aakkosto on peräisin kirkkoslaavin kielestä, ja sen nykyinen muoto vahvistettiin vuonna 1918. Joskus käytetään myös latsinka- eli łacinka-kirjaimistoa (лацінка), joka perustuu latinalaiseen kirjaimistoon. Laajimmin latinalaisia aakkosia käytettiin valkovenäjän kirjoittamiseen 1800-luvulla, mutta nykyisin käytännöllä on lähinnä kuriositeettiarvoa. Liettuan tataarit kirjoittivat kieltä aikoinaan arabialaisin aakkosin.
Valkovenäläinen kyrillinen aakkosto sisältää seuraavat merkit:
Я я
а, бэ, вэ, гэ, (ґэ), дэ, (джэ), (дзэ), е, ё, жэ, зэ, і, і нескладовае, ка, эл, эм, эн, о, пэ, эр, эс, тэ, у, у нескладовае, эф, ха, цэ, чэ, ша, ы, мяккі знак, э, ю, я
Eräs latsinka-kirjaimiston versio sisältää seuraavat merkit:
Ž ž
Pääsääntöisesti valkovenäjän kirjaimet translitteroidaan suomen kieleen standardin SFS 4900 mukaisesti, ei latsinkan mukaan.
* Translitteraatio
Valkovenäjää kirjoitetaan kyrillisillä kirjaimilla. Aakkosto on peräisin kirkkoslaavin kielestä, ja sen nykyinen muoto vahvistettiin vuonna 1918. Joskus käytetään myös latsinka- eli łacinka-kirjaimistoa (лацінка), joka perustuu latinalaiseen kirjaimistoon. Laajimmin latinalaisia aakkosia käytettiin valkovenäjän kirjoittamiseen 1800-luvulla, mutta nykyisin käytännöllä on lähinnä kuriositeettiarvoa. Liettuan tataarit kirjoittivat kieltä aikoinaan arabialaisin aakkosin.
Valkovenäläinen kyrillinen aakkosto sisältää seuraavat merkit:
Я я
а, бэ, вэ, гэ, (ґэ), дэ, (джэ), (дзэ), е, ё, жэ, зэ, і, і нескладовае, ка, эл, эм, эн, о, пэ, эр, эс, тэ, у, у нескладовае, эф, ха, цэ, чэ, ша, ы, мяккі знак, э, ю, я
Eräs latsinka-kirjaimiston versio sisältää seuraavat merkit:
Ž ž
Pääsääntöisesti valkovenäjän kirjaimet translitteroidaan suomen kieleen standardin SFS 4900 mukaisesti, ei latsinkan mukaan.
* Translitteraatio
Maa (alue)
-
Valko-Venäjä
Nykyään Valko-Venäjä on autoritaarinen presidenttijohtoinen tasavalta, jossa asuu noin 9,5 miljoonaa ihmistä. Talouselämä on ollut Neuvostoliiton hajottuakin valtiojohtoista; miltei kaikki maa- ja metsäomaisuus sekä merkittävä osa yritystoiminnasta on valtion hallinnassa. Valko-Venäjää on arvosteltu sen ihmisoikeustilanteen takia.