Sango
Sango on Keski-Afrikan tasavallan suurin kieli ja toinen virallisista kielistä. Kieltä äidinkielenään puhuvia asuu Keski-Afrikan tasavallan lisäksi Tšadissa, Kamerunissa, Kongon tasavallassa ja Kongon demokraattisessa tasavallassa.
Sangoa puhuu äidinkielenään noin 510 000 ja toisena kielenään noin 1,6 miljoonaa ihmistä. Siinä on paljon lainasanoja ranskasta.
Sangon luokitus on ollut kiistanalainen: kieleen perehtyneet tutkijat ovat väitelleet, onko kyseessä kreolikieli vai ei. William J. Samarinin näkemyksen mukaan sango on kreolikieli, jonka rakenteet perustuvat täysin lähialueen afrikkalaisille kielille ranskalaisista lainasanoista huolimatta. Vastaväitteitä ovat esittäneet mm. Marcel Diki-Kidiri ja Charles H. Morrill, joiden mukaan kreolisoituminen ei ole ainoa sangon rakenteita selittävä taustateoria.
Sango voidaan myös jakaa edelleen kahteen varianttiin.
Sango oli alun perin ubangilaisiin kieliin perustuva yksinkertainen välikieli, jota käytettiin heimojen välisen kaupankäynnin yhteydessä. Vasta Keski-Afrikan pääkaupungin, Banguin, nopea kasvu 1960-luvulta lähtien loi ensimmäisen sangoa äidinkielenä puhuvan sukupolven, kun kieli muuttui siirtolaisvanhempien markkinakielestä kaupunkilaislasten arkikieleksi. Ensin se johti kielen kehittymiseen erityisesti sanaston kasvamisen osalta. Toiseksi sango sai pääkaupungin kielenä lisää arvovaltaa ja siitä tehtiin Keski-Afrikan kansallinen kieli 1964 ja virallinen kieli 1991.
Sangoa puhuu äidinkielenään noin 510 000 ja toisena kielenään noin 1,6 miljoonaa ihmistä. Siinä on paljon lainasanoja ranskasta.
Sangon luokitus on ollut kiistanalainen: kieleen perehtyneet tutkijat ovat väitelleet, onko kyseessä kreolikieli vai ei. William J. Samarinin näkemyksen mukaan sango on kreolikieli, jonka rakenteet perustuvat täysin lähialueen afrikkalaisille kielille ranskalaisista lainasanoista huolimatta. Vastaväitteitä ovat esittäneet mm. Marcel Diki-Kidiri ja Charles H. Morrill, joiden mukaan kreolisoituminen ei ole ainoa sangon rakenteita selittävä taustateoria.
Sango voidaan myös jakaa edelleen kahteen varianttiin.
Sango oli alun perin ubangilaisiin kieliin perustuva yksinkertainen välikieli, jota käytettiin heimojen välisen kaupankäynnin yhteydessä. Vasta Keski-Afrikan pääkaupungin, Banguin, nopea kasvu 1960-luvulta lähtien loi ensimmäisen sangoa äidinkielenä puhuvan sukupolven, kun kieli muuttui siirtolaisvanhempien markkinakielestä kaupunkilaislasten arkikieleksi. Ensin se johti kielen kehittymiseen erityisesti sanaston kasvamisen osalta. Toiseksi sango sai pääkaupungin kielenä lisää arvovaltaa ja siitä tehtiin Keski-Afrikan kansallinen kieli 1964 ja virallinen kieli 1991.
Maa (alue)
-
Keski-Afrikan tasavalta
Keski-Afrikan tasavallassa on runsaat luonnonvarat, joihin kuuluu muun muassa timantteja, kultaa, kobolttia ja uraania. Tästä huolimatta maa on erittäin köyhä ja alikehittynyt. Vuonna 2017 maan ostovoimakorjattu bruttokansantuote asukasta kohti laskettuna oli maailman alhaisinWorld Economic Outlook Database, January 2018, International Monetary Fund. Päivitetty 12.4.2017. Viitattu 22.6.2021. , ja vuonna 2018 maassa oli inhimillisen kehityksen indeksin mukaan maailman alhaisin elintaso. Maa on 2000-luvulla kärsinyt myös useista poliittisista levottomuuksista.