Ketšua
Isä meidän -rukous ketšuaksi Ketšua on Andeilla eli Perussa, Ecuadorissa, Boliviassa ja Argentiinassa puhuttava intiaanikieli, joka oli aikoinaan inkavaltakunnan virallinen kieli. Puhujia on muuttanut kielen ydinalueelta myös Espanjaan, Italiaan ja Yhdysvaltoihin (etenkin Miamiin ja New Yorkiin). Ketšualla on, kaikki sen variantit mukaan luettuna, yhteensä noin 8 miljoonaa puhujaa, mikä tekee siitä Amerikan mantereen puhutuimman alkuperäiskielen. Missään valtiossa ketšuanpuhujat eivät ole enemmistönä, ja pitkään sen puhujia syrjittiin eikä kieltä arvostettu, mutta nykyään se on kuitenkin virallinen kieli Boliviassa, Perussa ja Ecuadorissa. Televisio-ohjelmia tai elokuvia ei tuoteta ketšuan kielellä muualla kuin Ecuadorissa, jossa ketšuankielisiä uutislähetyksiä ja ajankohtaisohjelmaa alettiin toimittaa vuonna 2009.
Kieltä kirjoitetaan latinalaisin aakkosin. Raamattu käännettiin kokonaisuudessaan ketšuaksi vuonna 1981.
Ketšua muistuttaa aimaran kieltä muun muassa sanastollisesti. Suurin osa kielitieteilijöistä ei silti pidä mahdollisena, että kielten välillä olisi sukulaisuussuhde. Kyse saattaa olla vain niiden sijainnista toistensa naapureina, jolloin kielet ovat saaneet toisiltaan lainasanoja.
Ketšuaa voidaan pitää makrokielenä tai sitten toisena nimityksenä kielikunnalle nimeltä ketšualaiset kielet. Eri murteiden tai varianttien väliset erot ovat sen verran isoja, etteivät puhujat aina välttämättä ymmärrä toisiaan.
Eri variantit käyttävät myös eri nimiä kielestä: inga (Kolumbiassa), kichwa tai runa shimi (Ecuadorissa), ja runa simi (Argentiinassa, Perussa ja Boliviassa).
Kieltä kirjoitetaan latinalaisin aakkosin. Raamattu käännettiin kokonaisuudessaan ketšuaksi vuonna 1981.
Ketšua muistuttaa aimaran kieltä muun muassa sanastollisesti. Suurin osa kielitieteilijöistä ei silti pidä mahdollisena, että kielten välillä olisi sukulaisuussuhde. Kyse saattaa olla vain niiden sijainnista toistensa naapureina, jolloin kielet ovat saaneet toisiltaan lainasanoja.
Ketšuaa voidaan pitää makrokielenä tai sitten toisena nimityksenä kielikunnalle nimeltä ketšualaiset kielet. Eri murteiden tai varianttien väliset erot ovat sen verran isoja, etteivät puhujat aina välttämättä ymmärrä toisiaan.
Eri variantit käyttävät myös eri nimiä kielestä: inga (Kolumbiassa), kichwa tai runa shimi (Ecuadorissa), ja runa simi (Argentiinassa, Perussa ja Boliviassa).
Maa (alue)
-
Bolivia
Vajaan kymmenen miljoonan asukkaan ja vajaan 1,1 miljoonan neliökilometrin kokoinen Bolivia on väkiluvultaan kahdeksanneksi suurin ja pinta-alaltaan viidenneksi suurin eteläamerikkalainen maa. Bolivia on saanut nimensä venezuelalaisen vallankumousjohtaja Simón Bolívarin mukaan. Maan itsenäisyyden ajan historiaa ovat sävyttäneet parisataa vallankaappausta. Monet presidentinvaalit ovat päättyneet siten, että armeija on syrjäyttänyt voittajan. -
Peru
Muinaisen mahtavan Inkavaltion kukistumisen jälkeen Peru oli Espanjan siirtomaa 1531–1821, ja Perun varakuningaskunta oli Espanjan Etelä-Amerikan alueiden keskus. Itsenäistymisensä jälkeen Peru kävi useita sotia naapurivaltioidensa kanssa, ja niissä se menetti muun muassa kolme maakuntaa Chilelle. Perun politiikkaa hallitsivat 1900-luvulla oikeistodiktatuurit, sotilasvallankaappaukset ja vasemmistovalta. Maan turvallisuustilannetta heikensi vuosisadan lopulla kaksi sissiliikettä, ja Alberto Fujimorin autoritaarisella kaudella muun muassa puoluekenttä hajosi. 2000-luvulla Peru on kuitenkin onnistunut kehittämään talouttaan, joka on kasvanut voimakkaasti. Se on kuitenkin edelleen varsin riippuvainen kaivannaisvaroista.